Hearthstone’s Choco “Norris”
syntynyt 28.11.2009
Red tri, pitkä häntä, täysi leikkaava purenta
Lonkat A/A Kyynärät 0/0
Säkä: 51 cm Paino: 21 kg
Kasvattajat: Dana McKenzie, Hearthstone aussies ja Melinda May, Hulabaloo Aussies - Texas, USA
Omistajat: Hanna-Mari Laitala ja Mira Laitila
Kun Norris saapui minulle tammikuussa 2010, silmiinpistävintä siinä oli KIHARAT. Kaveri oli ilmetty nelijalkainen David Hasselhoff! Sittemmin kiharat suoristui, toisaalta ilokseni, toisaalta harmikseni. 
Seuraava asia, mikä nuoresta herrasta jäi mieleen, oli sen hupsuus, heti pennusta se sai aina hymyn huulille ihan pienillä jutulla. Esimerkiksi; kuka nukkuu näin?
...siis vielä aikuisenakin... 
Sitä myötä rakas lapsi saikin sitten lempinimiä, kuten erään ystäväni r:ää osaamattoman lapsen suusta: ”Nollis”, tai ”Nortti, "NorNor” tai vaan tuttavallisesti ”Hönö”.
Minä olen itse kisannut vasta yhden koiran kanssa, joten sopeutuminen uudenlaiseen, erittäin intensiiviseen koiraan kesti. Mutta todettakoon, että Norris oli ja on juuri sitä, mitä halusinkin; oppimiskokemuksia koiran treenaamisessa: se on hyvin erilainen kuin Tinka, räjähtävämpi, suorempi, ohjaajalta entistä enemmän oikea-aikaisuutta vaativa. Ja se saalistiltti….en edes aloita siitä... 
Norriksella kesti varmaankin pitempään kasvaa ”isoksi” kuin keskimäärin aussieilla. Vasta noin puolentoista vuoden iässä se alkoi selvästi löytää itsensä, siihen asti käytiin läpi mm. pelokkuusvaiheet niin ihmisiin kuin paikkoihinkin. Nyt pojan luonne on selvästi löytynyt: vieraat paikat ovat ookoo, mutta vieraita ihmisiä kohtaan Norris on varautunut. Joka tietysti sopii minulle varsin hyvin, en halua "kaikkien kaveri" -koiraa ja onhan se myös rotumääritelmän mukainen ominaisuus aussielle. Norris selkeästi hyväksyy nopeammin ”piiriinsä” koiramaisia ihmisiä, jotka eivät vaadi heti päästä heti iholle, vaan ymmärtävät, että koira saa päättää, milloin haluaa tutustua lähemmin. Ja kun Norriksen piiriin pääsee, saa PALJON rakkautta. Yleisillä paikoilla Norris suhtautuu ihmisiin melko välinpitämättömästi, kuten alla olevasta videosta näkyy:
Treenatessa Norris on todella intensiivinen. Lauma villiintyneitä norsuja voisi juosta vierestä, kun meillä on palloa/patukkaa tiedossa. Ihan sama. Koiran myös pystyy virittämään pienillä eleillä tilaan, josta se lähtee kuin tykin suusta. Tosin minulla on vielä paljon opettelemista tämän ominaisuuden hanskaamisessa. Tässä Nortti leikkimässä:
Leikkimistä viime kesän Shepmate's -leiriltä
Olen treenannut Norriksen kanssa PK-lajeista hakua ja jälkeä. Niiden mukana tulee tietenkin myös tottelevaisuus ja esineruutu. Emme ole kiirehtineet tulosten metsästämisessä, sillä keskeneräisellä koiralla kisatessa voi pilata monta asiaa, joista vakavin on mielestäni vire. Tässä vaiheessa me ollaan nyt (joulukuu 2011):
Noudot, luoksetulo ja eteenmeno
Agilityäkin olemme treenanneet, mutta kontaktit ovat kesken, joten kisattu ei olla vielä. Kepit herra oppi parissa viikossa – jo ennen kuin olimme treenanneet edes hyppyjen ohjausta. Alla linkki Norriksen elämänsä toiseen hyppytekniikkatreeniin. Norris on todella ketterä koira ja toivoisin niin, että sillä olisi kokeneempi ja ketterämpi ohjaaja. Agilityssä jos missä ohjaajan merkitys on niin suuri. Tässä etäisyyksienhallintatreenivideota:
Paimentamassakin olemme käyneet ja tulevaisuuden suunnitelmissa on suorittaa ASCAn paimennuskokeita, tasoa ei olla vielä määritetty, sillä paimennuksen treenaaminen on todella hankalaa ilman omia eläimiä. Samalla kun itse opettelen ohjaamaan ja lukemaan lampaita, pitäisi vielä opettaa nuorta koiraakin. Vaikea yhtälö.
