Sipurassa takaradalla hakutreenit, vierailemassa oli Mari Mäntsälästä.

Tinkan edelliskertainen lähteminen maalimieheltä oli nyt ratkastavana. En antanut aamullakaan ruokaa, aamulenkillä sai muutaman Natural menun palkaksi luoksetuloista. Tinka oli viimeisenä radalla, palkkana kolmella maalimiehellä Cesarin ihanaista kalkkunamössöä ja yhdellä lihapullaa.

Otin kaksi etukulmaa muistikuvina samaan aikaa vietin nostamiseksi, maalimiehet kuitenkin upposivat viiteenkymppiin ja kunnolla piiloon, etsiminenhän ei ole ongelma. Tinka irtosi ja etsi hyvin, Liisan luona maltettiin syödä tosi hienosti. Annoin vielä Liisan taluttaa Tinkan keskilinjalle. Sitten toinen etukulma, josta maalimies nousi myös hyvin. Siellä istuskeltiinkin Marin kanssa vähän aikaa, juteltiin samalla kun Mari rapsutteli Tinkaa ja rauhoituttiin maalimiehen luo. Marilta sainkin hyvän vinkin, olen todennäköisesti unohtanut Tinkan kanssa sen maalimiehelle rauhoittumisen, koska Tinka on hektinen koira muutenkin, se on nyt oppinut, että maalimiehiä haetaan liukuhihnalla, eli etsi-löytö-palkka-seuraava. Nyt siis ollaan maalimiehellä yhdessä ja rauhoitutaan sinne, sitten taas nosto ja seuraava äijä. Emiliakin nousi hyvin, mutta siellä ei taas olisi viihdytty, vaikka otin minijalkapallonkin mukaan? Viimeinen maalimies otettiin ääniavulla, ja hienosti löytyi. Viimeiselle maalimiehelle mentiin sitten koko porukka istuskelemaan ja syöttelemään Tinkalle lihapullaa, se tuntuikin tosi hyvältä, Tinka oli vähän ihmeissään, mutta selvästi mielissään. Täytyy nyt kokeilla tätä jonkin aikaa.

Eli Tinka irtoaa ja etsii hyvin, se on positiivista. Mutta vielä pitäisi löytää se maailman paras palkka maalimiesmotivaation nostamiseksi.....