Hullut 4 päivää takana...

Ensi Kiteellä 3 päivää paimentamassa: lampaat meni yllättävän hyvin, Tinka on tässä välillä alkanut itsekseen kehittyä ja yllätti mut pari kertaa ihanasti kun ohjaaja oli toivottoman hidas lampaiden lukemisessa, erityisesti kun lähdetään takakulman portista kohti aitausta, neiti kurvaa itsekseen eteen pysäyttämään lampaat kun niillä on imu "kotiinpäin". Edelleen T haluaisi kiertää ympyrää mun ja lampaiden ympärillä, pitää ne siinä tallessa ja kasassa. Kuljettamista pitäisi osata treenata jotenkin. Kunhan vaan muistaisin olla kehumatta (=merkki sille että hommat on ohi), nostaa paimennuskepin ylös, kun neidin pitää ottaa etäisyyttä ja ottaa vaihdin pois kun säntäily alkaa, luulen että koe menee hyvin. Tinka reagoi hienosti paimennuskeppiin jo, suunnanvaihdot menee hienosti, mutta suullisia käskyjä pitää muistaa käyttää samalla että ne menis takaraivoon niin ohjaajalla kuin koirallakin.

Ankat oli tyhmiä Pinkkerin mielestä kun koko ajan vaan kiellettiin ryntäilemästä (=särkyviä otuksia). Toka kerralla ohjasin tosi paljon koiraa Pian neuvojen mukaan ja sillä lailla pitää koittaa kokeessakin mennä. Sormet ristiin, mutta en oleta meidän legiä ankoilta saavan kuin tuurilla.

Nautoja kokeiltiin tiistaina pikkupätkä, joka meni tosi hienosti. Lopetettiin onnistumiseen ja ahne ohjaaja tietenkin halusi ottaa vielä keskiviikkona pikku pätkän väsyneellä koiralla naudoilla ja se ei sitten ollenkaan mennytkään hyvin. Ahneella on paskanen loppu, se on nyt taas todistettu ;-P

Kaikenkaikkiaan Tinka (ja minä) aletaan selvästi kehittyä tässä hommassa, pitkä matka minkäänlaiseen osaamiseen, mutta matkalla ollaan. Yllättäin paimennuksessakin pätee "Ohjaa, älä oleta" -periaate.

Sitten tänään agilityä, neidin juoksuista johtuvan pienen hajamielisyyden takia otettiin perusjuttuja: suoraa neljän hypyn sarjaa, putken erilaisia pimeitä kulmia ja alastulon kontakteja. Kaikki meni hienosti loppujen lopuksi. Miten ihmeessä ne taitavat ohjaajat saakaan lajin näyttämään niin helpolta?

Lopuksi vielä illalla kaatosateessa uuden porukan ekat hakutreenit. Tinkalla 4 äijää, kaikki valmiita viidessälkympissä, irtorullailmaisulla. Ongelma ei ole (yllätysyllätys) poistunut tämän muutosta aiheutuneen tauon aikana, eli rullaa ei edelleenkään tuoda mulle asti. Vaadin joka ikisen kerran sen loppuun asti ja kyllähän se sieltä sitten loppujen lopuksi aina tuleekin, mutta tämä ei nyt ratkaise tätä ongelmaa. Palkkasin vielä Frolicilla (en kehunut), mutta ei.... Rulla tippuu suusta 2-7 m päähän musta ja neiti on vaihtelevasti menossa joko näytölle tai puuhaamassa muuta... Joku sillä ei nyt kolahda, mutta en keksi mikä. Mietin edelleen ilmaisutreeniin palaamista kentällä, voisiko se olla ratkaisu? Otin liian pitkään pelkkää etsimistä ilman ilmaisua, mutta se ei auta että tiedostan syyn, tämä pitää silti ratkaista, sillä ilman ilmaisua ei ole hakukoiraakaan. Tiedän, että kunhan saan Tinkan ymmärtämään kaavan, se on siinä... Shitdamn... Tinka edelleen lähtee valmiille äijille tosi innokkaasti, etsii hienosti ja lähtee näytöillekin hyvin. Pitää taas miettiä.

Uudet maalimiehet oli innovatiivisia, erityiskiitokset Jossulle joka leikki Tinkan kanssa oikein riehakkaasti ja kesken leikin vein koiran pois radalta. Ensi kerralla otetaan paljon leikkiä uusien maalimiesten kanssa. 

Nyt pidetään parin viikon treenitauko. Lenkkeillään,  nautitaan kesästä ja lomasta, huomenna mennään mökille. Ja voihan sitä aina ihan pikkuisen tottista ottaa iltalenkillä, ihan vaan ettei tule elämästä ihan tylsää... ;-P