Eilinen ja tämä päivä oltiin sitten YKän hakuleirillä, kouluttajana Jani Hopia. Tuli aika hyvään saumaan tämmöinen sparrausleiri, kun on välillä ollut jo vähän semmoinen olo että heitän kohta pyyhkeen kehään koko haun kanssa, kun koko ajan tökkii joku asia... Mutta siis, leiri oli erittäin mielenkiintoinen ja vauhdikas - nyt särkee joka paikkaa, kun olen taistellut patukkaleikkiä koko viikonlopun rotikkaurosten kanssa, terkut Pasille, Jormalle, Robertolle ja Kaapolle, kyllä  teille maalimiehenä olo punttisalitreeniä vastaa! ;D Ja muutenkin hauska porukka, naurettiin ja kaikki oli innolla mukana joka ikisen koiran treenaamisessa.

Kukin leirille osallistunut koira otti 3 rataa: eka, jossa näytettiin miten normaalitreeni menisi, sitten seuraavilla kahdella Janin ehdottamat muutokset treeniin. Tänään jo viimeisellä treenillä Tinka toi joka ikisen rullan mulle tooooosi hienosti ja iloisesti sekä lähti näytöille nopeasti ja innokkasti! Uskomatonta.

Eli tässä leirin antia mulle & Tinkalle:

- olemus: minun pitää kehua Tinkaa enemmän ja treenin pitää olla hauskempi. En tiedä missä vaiheessa musta on tullut Tökkö Tököttäjä joka ei kehu koiraa juuri ollenkaan ja kuri on armeijatyylistä...

- ilmaisu: sitä ei hyväksytä jos koira pudottaa rullan ennen mulle tuomista (tähän asti olen vaan vaatinut hakemaan mulle asti), jos rulla pudotetaan, otetaan koko homma uusiksi. Lisäksi pitää vielä vahvistaa tuontikäskyllä rullantuontia ja KEHUMALLA (sekös mua pelottaa...). Otan rullan nyt jonkin aikaa vastaan kyykyssä, sillä se näytti toimivan, kun olen "vähemmän uhkaava hujoppi" keskilinjalla.Kiintorullalle koira vaihdetaan paria viikkoa ennen ekaa koetta ja sen jälkeen käytetään pääsääntöisesti kiintorullaa treeneissäkin.

- lähetys: pitää suunta näyttää paremmin koiralle, Jani havainnollisti hyvin miten suunta pitää näyttää käsivarsi aivan koira poskea vasten eikä kaukana koirasta, koska tällöin se sitten lähteekin minne sattuu. Jos koira ei katso käden suuntaan, odotellaan rauhassa kunnes koira keskittyy ja katsoo oikeaan suuntaan. Lisäksi lähetyksessä pitää vaatia koira oikeaan asentoon (ja kehua kun se siihen menee).

- näytölle meno: opin hyvän koreografian lähetykseen, oikean jalan taktiikka. En osaa sitä selittää enkä jaksa piirtää ;D Enkä mä mene itse aina maalimiehelle, kuten olen tähän asti tehnyt. Joku joutuu vaan pitämään musta kiinni että osaan olla menemättä sinne, vaikeeta...?

- palkkaaminen: pelkkä lelu toimii Tinkalla paremmin kuin nami+lelu, joka nyt on ollut käytössä. Maalimiehen pitää käyttää aikaa koiran kanssa, että Tinka tulee palkatuksi. Lisäksi maalimies antaa palkan aina seuraavalla kaavalla: Kehu-Liike-Palkka, eli ennenkuin tehdään mitään, kehutaan koiraa. Sitten aktivoidutaan (noustaan ylös tai noustaan makaamasta yms), lopuksi palkataan koira. Näin koira ei opi odottamaan palkkaa suoraan piilosta ja maalimieskäyttäytyminen on parempaa.

- pistot: koiraa pitää kutsua pois niiltäkin pistoilta, missä on maalimies, sillä ohjaajan käytöksen pitää olla samanlaista kuin kokeessakin. Näin varmistetaan se, että koira ei tule pois, jos se on saanut hajun mm:stä. Tyhjiä pistoja voi alkaa treenata esim. viuhkatekniikalla. Itse aion käyttää sitä, että vahvistan koiralle sitä, että maalimies löytyy aina joko suoraan osoittamastani suunnasta tai edestäpäin, ei KOSKAAN takaapäin. Radan ajamista treenattiin niin, että koiralle näytettiin haamu, koira käännettiin poispäin ja mm eteni radalla 10-20 metriä eteenpäin. Koira lähetettiin pistolle, ohjaaja lähti etenemään. Apuohjaaja jäi katsomaan mitä koira tekee, ja kun se kääntyi viidessäkympissä oikeaan suuntaan radalla eteenpäin, kertoi apuohjaaja koiran ohjaajalle, että nyt pitää kehua koiraa. Ohjaaja huutaa "Hyvä" vahvistaakseen koiralle, että sen ratkaisu oli oikea. Loogista.

Yleisestikin ohjaajan pitää olla mustavalkoinen toiminnassaan, on kehut, kiellot ja käskyt, ei mitään höpöttelyä ja sähläämistä. Lisäksi apuohjaajan käyttö treeneissä oli hieno idea, kun ohjaaja lähettää koiran ja lähtee etenemään keskilinjalla, toinen apuohjaaja tarkkailee mitä koira tekee (esim lähtee etenemään oikeaan suuntaan radalla tyhjällä pistolla) ja kertoo ohjaajalle milloin kehua ja milloin huutaa koira pois tms. Lisäksi koiraa pitää muistaa kuormittaakin treeneissä, eli paljon pistoja ja pitkää rataa jo melko alusta alkaen. Ja sitten kaikille hakutreenaajille: maalimiehet kiertää AINA piiloon, meillä ainakin se tuppaa aina unohtumaan ja sitten lähetetään koira suoraan hajuputkeen perään.....

Lisäksi tehtiin toimivia yliheittotreenejä, joissa maalimies toi koiran noin puoleenväliin piilolta ja jäi sitten passiivisena pitelemään koiraa. Toiselle puolelle suoraan koira-ohjaaja-maalimies-linjaan laitettiin valmiiksi maalimies (koira tasosta riippuen joko pakeneva tai valmis). Ohjaaja kutsuu koiraa käsi ylhäällä, mm päästää irti koirasta. Kun koira tulee lähelle, ohjaaja ohjaa koiran vastakkaisella puolella olevalla kädellä (joka oli ylhäällä) koiran yli toiselle puolelle käskyn kanssa vauhdissa.

Meidän seuraavat treenit on siis: otan ilmaisua, mutta yhdistän siihen radan ajamista. 6 maalimiestä, vahvistan rullan tuontia edelleen kehumalla, mutta kokeilen tarvitseeko edelleen kyykistyä vai ei. Lisäksi pitää alkaa vähän pitää painetta liinassa näytölle lähdettäessä, niin että pidän kiinni liinasta kun lähdetään näytölle, mutta päästän irti parin-kolmen sekunnin kuluttua. Sitä ei olekaan vielä kokeiltu ikinä...

Ainiin, ja Tinkalla on tänään 2-vee synttärit, mun pikku prinsessa on yhtäkkiä iso tyttö... <3