Mutalassa Ykän porukan kanssa seisoskelemassa ja juoruamassa. Tai no, kyllähän me taidettiin vähän treenailla koiriakin siinä välissä. :)

Ensin Tinkalle vaan ammuttiin yksi kerta samalla kun vaan hengailin sen kanssa. Reagoi, mutta vaan siten, että kuuli ampumisen ja katsoi mistä se tuli. Hyvä. Tätä lisää. Kohta toivottavasti ampuminen ei kiinnosta sitä enää, se on vain ääni joka kuuluu kentällä ollessa. Mutta reaktio pitää saada kokonaan pois, siis korvannipukkakaan ei saa heilahtaa. Hansulle kiitos kun pohti mun kanssa tätä epäongelmaa, josta helposti voisi itse vahingossa rakentaa kuitenkin isonkin jutun.

Sitten toka setissä seuraamista ja sivulle tuloa patukkapalkalla. Vire pysyi hienosti ja sain onnistumisia (ja reikiä sormiini). Lopuksi vielä sekasettiä, ensin noudon luovutuksia (ne on toisinaan liian väljiä ja/tai vinoja), sitten vauhtinoutoja ja lopuksi kapulan nopeaa poimimista suuhun. Vielä luoksetuloja loppuasentoon asti (sama ongelma siis kuin noudon luovutuksissa). Tätä eteenistumista pitää hinkata kotona, mutta ensin mun pitää miettiä joku tavoitetila, kuinka lähellä haluan Tinkan olevan. Huomasin, että se on mulla vähän itsellänikin epäselvää, joten miten se voisi olla koiralle muuta? Eteenmeno pallolle ja neiti T:n maanantaitottikset oli siinä.

Nyt onkin sitten kaikenmaailman reissua ja kiirettä tiedossa, joten pikkuinen pakollinen treenitauko seuraa. Se kyllä taitaa olla ihan paikallaankin. Treeni-iloa teille muille!