Lauantaina oltiin Lahdessa Löytyllä Pian ja Zaron kanssa tottistelemassa.

Oli kivaa, Tinka oli aivan ihana ja taitava ja treenistä jäi hyvä fiilis. Tein noutoja esteillä ja ilman, seuraamista, jääviä ja lopuksi pitkästä aikaa eteenmenon maahanmenolla, Pia oli piilossa ja heitti pallon palkaksi maahanmenosta vapautuksen jälkeen. En jaksa ihan kaikkea kirjoitella, joten listaan nyt vaan asiat, joihin pitää alkaa tämän laiskimusviruksen parannuttua perehtyä:

- seuraamisen edistämisen korjaus: vaihdoin palkan liivin vasempaan takataskuun ja sain hyviä muutaman askelen pätkiä, hyvä homma. Tähän pitää vielä ottaa klikkeri mukaan että saan varmasti perille MIKÄ se oikea paikka on.

- noudot ja luoksetulo: keittiötreeniä lisää, että saan eteen isumaan tulot tiiviimmiksi ja suoriksi, nyt jää välillä vähän vinoon.

Periaatteessa siis tottis on melko hyvällä mallilla, mutta kun ohjaajan into löytyis taas jostain? Liekö tämä ikiyö imaissut pimeyteensä hymyt ja reippaan mielen?

Eilen käytiin Kaisan kanssa Teivossa, mutta Paska Ohjaaja -persoonani oli taas paikalla ja valutti epäintonsa tehokkasti reittä pitkin suoraan koiraan... Oisko pikku treenitauon paikka kun puolet treenikerroista menee ihan päin peetä mun takia?